Ositus ja erottelu

Parisuhteen päättyminen ja omaisuuden jakaminen

Avioliiton päättyessä eroon tai kuolemantapaukseen tehdään omaisuuden ositus tai erottelu tai sekä että riippuen siitä, oliko puolisoilla avio-oikeus toistensa omaisuuteen vai ei.  Varoja jaettaessa hyvät neuvot ovat usein tarpeen sekä oikeudenmukaisen lopputuloksen että verotuksellisesti kannattavimman vaihtoehdon suhteen. Avoliitossa puolisoilla ei ole avio-oikeutta vastaavaa oikeutta toisen puolison varallisuuteen, mutta erottelusopimuksella voidaan silti siirtää omaisuutta puolisolta toiselle. Ja jos toinen puoliso uhkaa saada erotilanteessa perusteetonta etua toisen kustannuksella, voidaan avoliitonkin päättyessä vaatia ja maksaa tietyin edellytyksin hyvitystä toisen omaisuudesta.

Ositus (ja yleensä erottelukin) kannattaa tehdä aina kirjallisesti ja mielellään mahdollisimman pian eron tultua vireille. Eron voimaantuloa ei siis ole välttämätöntä odottaa. Aviopuolisoiden välinen aviovarallisuusyhteys katkeaa vasta siihen, kun ositus on toimitettu. Tämä tarkoittaa, että jos toinen puolisoista esimerkiksi menehtyy ennen osituksen toimittamista, ex-puoliso on osakkaana menehtyneen kuolinpesässä. Myöskään yhteisenä kotina aiemmin käytettyä asuntoa ei ole mahdollista myydä ilman toisen suostumusta, ennen kuin ositus on toimitettu. Mitä kauemmin aikaa kuluu, sitä sattumanvaraisemmaksi osituksen lopputuloskin voi muuttua. Esimerkiksi ositettavan omaisuuden arvonmuutokset sekä sen tuotto ja sijaan tuleva omaisuus ovat kaikki osituksen piiriin kuuluvaa omaisuutta. Mitä kauemmin aikaa kuluu liiton päättymisestä osituksen toimittamiseen, sitä monimutkaisempaa on selvittää, mikä omaisuus ylipäätään kuuluu ositettavaksi ja mikä ei.  

Kuolemantapauksissa ositus tai erottelu tehdään aivan samoin kuin avioerotilanteissa, tosin sillä erotuksella, että vastapuolena ovat puolison itsensä sijasta hänen perillisensä. Jäämistöosituksissa on myös se merkittävä ero, että varakkaamman lesken ei ole osituksessa pakko luovuttaa tasinkoa ensin kuolleen puolison perillisille. Tämä oikeus on voimassa ainoastaan lesken itsensä, ei enää lesken perillisten hyväksi. Siksi lesken on näissä tilanteissa useimmiten syytä huolehtia siitä, että ositus tulee toimitetuksi mahdollisimman pian puolison kuoleman jälkeen. Muissakin tilanteissa on usein tarkoituksenmukaista suorittaa ositus lesken ja kuolinpesän välillä, vaikka kuolinpesää ei muuten haluttaisikaan jakaa. Suunnittelemme mielellämme näihin tilanteisiin järkevimmät ratkaisut ottaen huomioon niin käytännön elämän kuin veroseuraamukset. Voit lukea lisää muista palveluistamme kuolinpesissä täältä: Läheisen kuoltua.

Ositus- tai erottelukirja toimii samalla kauppakirjan korvaajana niissä tilanteissa, kun omaisuutta siirretään osapuolelta toiselle. Kun parisuhteen päättymisen jälkeisessä omaisuuden siirtämisessä käytetään oikeanlaisia instrumentteja, vältytään ylimääräisiltä veroseuraamuksilta ja asiat tulevat sovittua yhdellä paperilla. 

Osituksen tai erottelun eteneminen

Laki-Sillassa pyrimme edesauttamaan sovinnollisen lopputuloksen saavuttamista, koska se on useimmiten sekä kustannuksiltaan että henkisesti kaikkien kannalta paras vaihtoehto. Jos ex-pari (tai leski ja kuolinpesän osakkaat) on mahdollista saada neuvotteluun saman pöydän ääreen heti alusta alkaen, voidaan ositusasiaa käydä läpi yhteisestä toimeksiannosta. Tässä pyritään siihen, että kumpikin saa saman informaation sekä vastaukset itseään askarruttaviin juridisiin kysymyksiin niin, että osapuolet pystyvät tämän jälkeen sopimaan osituksensa sisällöstä tietoisina omista oikeuksistaan. Näissä tilanteissa emme siis toimi kummankaan puolison "puolella", vaan neuvomme kumpaakin yhtä lailla ja autamme mahdollisten erimielisyyksien ratkaisemisessa. 

Joskus osapuolet ovat keskenään sopineet omaisuutensa jakamisesta jo ennen lakitoimiston oven avaamista. Näissä tilanteissa pyrimme varmistumaan siitä, että kumpikin on sisäistänyt sopimuksen merkityksen sekä laadimme asiakirjat siten, että ne vastaavat sovittua, ja että omaisuutta saadaan tarvittaessa luovutettua osapuolelta toiselle verotuksellisesti järkevällä tavalla. Yhteisymmärryksessä tehtävistä osituksista voit lukea syventävää tietoa blogista: Onko osituksessa kaikki pakko puolittaa?. 

Mikäli yhteinen toimeksianto ei syystä tai toisesta ole mahdollinen, voimme avustaa myös jompaa kumpaa puolisoa avioeroon liittyvien vaatimusten selvittämisessä ja osituksesta neuvottelussa. Ja jos sopimus ei sittenkään ota syntyäkseen, kumpi tahansa ex-puolisoista voi viime kädessä hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä. Kun pesänjakaja on määrätty, hän päättää siitä, miten ositus tai erottelu toimitetaan. Tässä vaiheessa voimme olla apunasi esimerkiksi pesänjakajan hakemisessa tai myöhemmin pesänjakoprosessin aikana, tai toimia käräjäoikeuden määräämänä pesänjakajana.