Tekisitkö hyvää testamentilla?
Testamenttilahjoitus hyväntekeväisyyteen on asia, joka (ainakin kirjoittajan oman kokemuksen mukaan) on suhteellisen harvoin testamenttia miettivien mielessä. Useimmiten omaisuuttaan hyväntekeväisyyteen testamenttaavat ihmiset, joilla ei ole läheisiä perillisiä tai jotka ovat eläessäänkin harjoittaneet hyväntekeväisyyttä tavalla tai toisella tai joille tietty kohde on ollut erityisen lähellä sydäntä.
Lahjoitus testamentilla on kuitenkin asia, jota soisi paljon useammankin testamentin tekijän ainakin harkitsevan. Moni haluaisi mielellään tukea itselleen tärkeitä asioita, mutta ei välttämättä halua tehdä lahjoituksia elinaikanaan, etenkin jos oma taloudellinen tilanne on epävarma nyt tai tulevaisuudessa. Lisäksi monen omaisuus on kiinni esimerkiksi omistusasunnossa, jota ei tietenkään haluta elinaikana lahjoittaa ulkopuolisille.
Testamentilla lahjoituksen voi kuitenkin hoitaa testamentin tekijän omalta kannalta riskittömästi, koska testamentti koskee ainoastaan kuolinhetkellä jäljellä olevaa omaisuutta. Hyvällä testamentin muotoilulla voi muutenkin vaikuttaa siihen, että lahjoitus toteutuu mahdollisimman sujuvasti perittävän kuoleman jälkeen.
Testamenttilahjoituksen ei missään nimessä tarvitse tarkoittaa sitä, että koko omaisuus pitäisi ohjata hyväntekeväisyyteen omat perilliset sivuuttaen ja suututtaen. Sen sijaan testamentata voi pienemmänkin osan omaisuudestaan. Pienempikin lahjoitus voi olla iso asia lahjoituksen kohteelle, eikä se välttämättä käytännössä kirpaise omien perillisten osuuksia kovinkaan paljoa. Tämän vuoksi testamenttilahjoitusta kannattaa mielestäni harkita myös silloin, kun pääosa perinnöstä on tarkoitus joka tapauksessa jättää omille perillisille ja tarvetta testamentille ei välttämättä muuten edes olisi.
Testamenttilahjoitusta suunnitellessa on syytä miettiä ensimmäisenä se kohde tai toiminta, jota lahjoituksella halutaan tukea. Tämän jälkeen on aika kartoittaa, minkälaisia toimijoita halutun kohteen hyväksi toimii. Testamentin toimeenpanon kannalta yksinkertaisin ja selkein ratkaisu on valita testamentin saajaksi jokin jo toiminnassa oleva yleishyödyllinen yhteisö kuten yhdistys. Testamentissa voi halutessaan määritellä senkin, mihin tarkoitukseen saajan on testamentilla saamansa omaisuus käytettävä.
Kun käyttökohde on valittu, on päätettävä se, mitä testamentilla lahjoitetaan. Lahjoituksen kohteena voi olla mitä tahansa testamentin tekijän omaisuudesta. Se voi olla yleistestamentti, jossa saajalle määrätään koko omaisuus tai murto-osa koko omaisuudesta, tai sitten erityistestamentti (legaatti), jossa saajalle annetaan jokin tietty omaisuusesine tai ennalta määritelty rahasumma.
Testamenttilahjoituksen käytännön toteuttaminen aiheuttaa aina enemmän kuluja ja byrokratiaa kuin elinaikana itse tilisiirtona tehty lahjoitus suoraan saajan pankkitilille. Siksi aivan pienimmät lahjoitukset kannattaa mieluummin toteuttaa omana elinaikanaan kuin testamentilla. Mitään tiettyä eurorajaa ei tietenkään ole, mutta ainakin itse harkitsisin vakavasti ainakin alle 1000 euron testamenttilahjoitusten mielekkyyttä. Samoin kannattaa tapauskohtaisesti miettiä, onko testamentattu omaisuus luonteeltaan sellaista, että siitä olisi oikeasti hyötyä saajalle, ja onko testamentti muuten järkevästi toteutettavissa niin saajan kuin mahdollisten muiden perillisten ja testamentinsaajien kesken.
Testamentattavaa omaisuutta suunniteltaessa kannattaa huomioida erityisesti se, että yleistestamentinsaajista tulee testamentin tekijän kuolinpesän osakkaita, eli heidän osallistumistaan vaaditaan perittävän kuoltua kaikessa pesän hallinnossa. Tämän vuoksi (ja varsinkin jos päätäntävalta kuolinpesän asioissa halutaan säilyttää yksinomaan omilla perillisillä), suosittelen testamenttilahjoituksiin ensisijaisesti legaatteja. Jos yleishyödyllinen yhdistys on ainoastaan legaatinsaajana, siitä ei tule kuolinpesän osakasta. Legaatinsaajalle määrätty omaisuus luovutetaan sille jakamattomasta pesästä päältä päin, ja sen jälkeen perilliset/testamentinsaajat saavat sopia muun omaisuuden jakamisesta ilman ulkopuolisia.
Testamenttilahjoituksen käytännön toteutusta on syytä miettiä myös mahdollisten tulevien olosuhteiden muutoksien kannalta. Esimerkiksi, jos hyväntekeväisyyteen on määrätty esimerkiksi 10.000 euroa ja perittävän tilillä ei tämän kuoltua olekaan tarpeeksi rahavaroja (tai ne kuluvat hautaus- ym. kustannuksiin), täytetäänkö määräys kuitenkin muuta omaisuutta myymällä, vai jätetäänkö lahjoitus ainakin määrätyn suuruisena toteuttamatta? Koska testamentin tekijä ei luonnollisesti ole enää tässä vaiheessa itse kertomassa miten haluaisi toimittavan, tämän tyyppiset asiat on tulkintaongelmien välttämiseksi syytä miettiä etukäteen, ja kirjata huolellisesti testamenttiin.
Mahdollista, ja varsinkin isompien lahjoitusten kohdalla suositeltavaa, on määrätä testamentissa lisäksi testamentin toimeenpanija, joka myöhemmin huolehtii siitä, että testamenttilahjoitus päätyy oikeaan osoitteeseen ja tarvittaessa valvoo myös sitä, miten testamenttilahjoitus käytetään. Testamentin toimeenpanijalle voi testamentissa määrätä myös muita tehtäviä. Testamentin toimeenpanijaksi määrätään yleensä lakimies tai asianajaja, mutta mikään ei estä määräämästä toimeenpanijaksi ketä tahansa muutakin tehtävään soveltuvaa henkilöä, joka tarvittaessa antaa tehtävään suostumuksensa.
Mikäli sopivaa valmista kohdetta tai järjestöä halutulle hyväntekeväisyyden muodolle ei löydy, testamentilla on mahdollista perustaa myös säätiö, jolloin testamentissa määritellään säätiön tarkoitus ja se omaisuus, jota säätiöön luovutetaan. Säätiön perustamiseen ja myöhemmin hallintoon kuluu kuitenkin myös varoja, joten säätiön perustaminen on yleensä järkevää vain kaikista suurimmissa testamenttilahjoituksissa.
Testamenttia laadittaessa on suositeltavaa hyödyntää ammattilaisen apua. Monet järjestöt tarjoavat itsekin neuvoja testamentin laatimiseen varsinkin silloin, kun testamenttilahjoitus on kohdistumassa heille. Testamentin kanssa on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että testamentin saaja ei pääse vaikuttamaan testamentin tekijän tahdonmuodostukseen. Siksi suosittelen ehdottomasti teettämään myös hyväntekeväisyystestamentit puolueettoman ja ulkopuolisen ammattilaisen avustuksella. Ammattilainen voi auttaa testamenttimääräysten muotoilussa niin, että testamentin tekijän oma tahto tulee esiin parhaalla mahdollisella tavalla, mutta jättää päätöksenteon testamentin tekijälle itselleen.
Koska Lakiasiaintoimisto Laki-Silta haluaa olla apuna tekemässä hyvää, tarjoamme jatkossa alennusta testamentin laatimisen tuntiveloituksesta, kun testamentilla lahjoitetaan omaisuutta hyväntekeväisyyteen. Katso tarkemmin hinnastosta.
-Katri / Laki-Silta 22.4.2024
Huomaathan, että blogitekstit perustuvat kunkin artikkelin kirjoittamisajankohtana voimassa olleeseen lainsäädäntöön, eikä niitä päivitetä. Tietojen ajantasaisuus kannattaa siis tarvittaessa tarkistaa blogin lisäksi muista lähteistä.