Avopuolison asemasta

Yhä suurempi osa meistä elää parisuhteessa saman katon alla tai erikseen, solmimatta kuitenkaan avioliittoa. Vihityn aviopuolison suojaksi on säädetty merkittävä määrä erinäistä lainsäädäntöä, jotka takaavat muun muassa vähemmän omistavan aviopuolison toimeentuloa, asumista ja muuta taloudellista turvaa. Mutta mikä tilanne on avopuolisolla tai muulla parisuhdekumppanilla?

Parisuhteen kestäessä avoparin omaisuus on erillistä ja kumpikin puolisoista vastaa omista veloistaan, kuten on tilanne pääsääntöisesti avioparillakin. Keskeisin ero avioparin tilanteeseen liiton kestäessä on se, ettei avoliitossa sovelleta mitään avioliittolain mukaisia vallinnanrajoituksia. Asunnon omistava avopuoliso saa siis esimerkiksi myydä omistamansa, parin yhteisenä kotina käytetyn asunnon ilman ei-omistavan puolison suostumusta. Avioliitossa vastaava tilanne johtaisi jopa kaupan pätemättömyyteen. Avoliitossa ei myöskään ole keskinäistä elatusvelvollisuutta samaan tapaan kuin avioliitossa.

Erotilanteessa lähtökohta avoerossa on, että kumpikin puolisoista pitää edelleen oman omaisuutensa ja omat velkansa. Mitään varallisuusaseman tasausta ei siis tehdä. Yhteisen omaisuuden osalta parin on sovittava siitä, miten omaisuus erossa jaetaan, ja hoidettava tämä jako esimerkiksi tekemällä omaisuuden omistuksesta kauppakirja. Mikäli pari on ollut avoliitossa yli 5 vuotta tai heillä on yhteinen lapsi, heihin sovelletaan lakia avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (nk. avoliittolaki). Tällöin eroon liittyvä omaisuuden jakaminen voidaan tehdä kauppakirjan sijasta myös omaisuuden erottelun muodossa.

Avoliittolain soveltumisalaan kuuluva puoliso voi tietyissä tilanteissa hakea avoliittolain mukaista hyvitystä. Hyvitykseen voi olla oikeutettu puoliso, joka on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta siten, että yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella. Avoliittolain soveltamisalaan kuuluvat puolisot voivat myös hakea pesänjakajan määräämistä toimittamaan erottelu, mikäli he eivät itse pääse omaisuuden jakamisesta ja mahdollisen hyvityksen maksamisesta sovintoratkaisuun.

Ne pariskunnat, jotka eivät esimerkiksi yhteisasumisensa lyhyen keston perusteella kuulu avoliittolain soveltumisalaan, joutuvat riitatilanteissa turvautumaan samoihin oikeussuojakeinoihin kuin ketkä tahansa muut tutut tai tuntemattomat (esimerkiksi yhteisomistuksen purkaminen käräjäoikeusteitse).

Verotuksellisesti eroavan avoparin tai muun pariskunnan keskenään tekemät omaisuuden siirrot ovat myyntivoitto- ja varainsiirtoveron alaisia riippumatta siitä, tehdäänkö ne erottelun vai kaupan muodossa. Toiselle puolisolle mahdollisesti maksettavan hyvityksen verotus puolestaan riippuu siitä, millä perusteella hyvitys maksetaan. Tuoreessa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä (KHO 2020:104) on esimerkiksi todettu, ettei tehdyn kotityön perusteella maksettu hyvitys ole saajansa verotettavaa ansiotuloa.

Kuolemantapauksessa avopuolisolla tai muulla parisuhdekumppanilla ei ole käytännössä mitään oikeuksia kuolinpesässä. Avopuoliso ei ole kuolinpesän osakas, eikä hänellä siten lähtökohtaisesti ole osakkaan toimivaltaa pesän asioiden hoitamiseen. Avopuolisoa ei ole myöskään välttämätöntä kutsua perunkirjoitukseen, ellei hän sitten satu olemaan pesän omaisuuden parhaiten tunteva henkilö ja sitä kautta myös perunkirjoitusvelvollinen pesän ilmoittaja.

Avopuolisolla ei ole myöskään lakiin perustuvaa oikeutta käyttää puolisoiden yhteistä kotia asuntonaan, eikä hän saa hallintaoikeutta kuolleen puolison jäämistöön. Mikäli kuolemantapauksen varalta halutaan varmistaa avolesken oikeus asua asunnossa tai saada muuta perintöä jäämistöstä, on ehdottomasti syytä tehdä testamentti. Testamenttia tehdessä on syytä muistaa, että jollei yhteisiä lapsia ole, avopuoliso maksaa yleensä perintöveroa korkeammalla veroprosentilla kuin lähisukulaiset, eikä hän silloin saa hyväkseen myöskään vastaavanlaista puolisovähennystä kuin aviopuoliso perintöverotuksessa saisi. Siksi omaisuutta toisilleen testamenttaavien lapsettomien avopuolisoiden kannattaa harkita naimisiin menemistä jo verotussyistä, varsinkin jos omaisuutta on kertynyt merkittävämmässä määrin.